Ajankohtaista


Aurinkoista asiaa

Aurinko on ihana asia, jota olemme koko pitkän talven odottaneet. Liiallisesti nautittuna se voi kuitenkin olla haitallista.

Rusketus ja auringossa palaminen
Ruskettuminen on seurausta auringonvalon aiheuttamasta ihosolujen DNA-vauriosta. DNA-vaurio käynnistää pigmentintuotannon eli ruskettumisen. Ruskettumisella iho yrittää suojata soluja lisävaurioilta. UV-säteily heikentää myös elimistön puolustuskykyä. Pitkäaikainen UV-altistus edistää harmaakaihia.
Ihosyöpien määrä on Suomessa jatkuvassa nousussa ja ihomelanoomaa todetaan yhä useammin nuorilla aikuisilla. Ihomelanooman tunnettuja vaaratekijöitä ovat ihon toistuvat palamiset erityisesti nuoruusiällä, kun taas muiden ihosyöpien sairastumisriskiä kasvattaa ihon saama UV-säteilyn kokonaismäärä. UV-säteily myös vanhentaa ihoa ennenaikaisesti.

Auringolta suojautuminen
Kaikkein turvallisin tapa on viettää keskipäivää katoksen tai varjon alla. Se yksin ei vielä riitä, sillä iho voi varjossa yhä saada UV-säteilyä jopa puolet siitä mitä suorassa auringonpaisteessa. Pitkähihaiset löyhät vaatteet ovat mukavat ja hyvä keino estää ihon palamista. Auringonsuojavoiteet tulevat avuksi vasta näiden ”luontaisten” keinojen jälkeen. Koska lämpimässä iho haihduttaa runsaasti nestettä, kuivumistilaa on syytä ehkäistä nauttimalla runsaasti nestettä.

Yleisiä ohjeita auringolta suojautumiseen
• Keskipäivän auringonpaisteen välttäminen klo 11–15 (10-16).
• Tarkkaile UV-indeksiä (UVI) myös matkakohteessa. Suojautuminen on tarpeen kun UVI on vähintään 3 (www.fmi.fi).
• Oman varjon pituus on hyvä käytännön UV-mittari. Mitä lyhyempi varjo on, sitä suurempi palamisvaara.
• Suojaa silmät aurinkolaseilla ja käytä päähinettä (mieluusti liereillä), suojaa ihoa vaatteilla.
• Suojaa paljas iho riittävän ison suojakertoimen auringonsuojatuotteella jo 15-30 minuuttia ennen ulos menoa. Lisää voidetta noin 2 tunnin välein.
• Käytä rannalla tai uidessa vedenkestävää voidetta, ja lisää sitä aina uinnin ja kuivaamisen jälkeen.
• Levitä aurinkovoidetta huolellisesti joka paikkaan ja riittävän runsaasti.

Vauvat ja alle 2-vuotiaat
• Vauvojen ja pikkulasten ihoa ei saa altistaa voimakkaalle auringonvalolle.
• Jos joudut olemaan vauvan kanssa ulkona klo 10 ja 16 välillä, pysyttele varjossa.
• Suojaa vauvaa luonnollisin keinoin vaunuilla, rattaiden kuomulla ja päivävarjolla sekä sopivalla vaatetuksella ja silmiä aurinkolaseilla.
• Vauvoille ei pidä käyttää aurinkovoiteita. Jos voidetta on olosuhteen vuoksi pakko käyttää, valitse lapsille tarkoitettu tuote.
• Kuumalla säällä vauvaa voi uhata lämpöhalvaus. Anna riittävästi juotavaa, huolehdi, ettei lämpötila vaunuissa tai autossa nouse liian korkeaksi

Leikki-ikäiset
• Älä vie lasta aurinkoon klo 11 ja 15 välillä.
• Suosi varjoisia leikkipaikkoja.
• Käytä lapsella päähinettä, joka suojaa myös kasvoja ja niskaa. Suojaa lapsen silmät aurinkolaseilla.
• Uimarannalla lapsella on suositeltavaa käyttää pitkähihaisia ja -lahkeisia auringonsuojavaatteita ja uimapukuja. Vaatteella suojaaminen on luotettavampaa kuin voiteella, sillä voide voi pyyhkiytyä pois.
• Paljaat ihoalueet pitää suojata lapsille tarkoitetulla vähintään SPF 50 ja UVA-suojan sisältävällä auringonsuojavoiteella, jota pitää lisätä aina uinnin jälkeen ja muuten vähintään 2 tunnin välein.   Lapsille suositellaan ensisijassa epäorgaanisia (titaania tai sinkkiä sisältäviä), valoa ihosta pois heijastavia auringonsuojavoiteita mieluummin kuin kemiallisesti UV-säteilyyn reagoivia voiteita.

Auringonsuojavoiteen oikea käyttö
Voiteiden turvin ei pidä pitkittää auringonpaisteessa oleskeluaikaa.
• Auringonsuojavoide levitetään iholle noin puoli tuntia ennen ulos menoa ja sitä lisätään parin tunnin välein sekä aina uinnin ja ihon kuivaamisen jälkeen.
• Voidetta pitää levittää runsaasti, sillä suoja perustuu osin paksuun voidekerrokseen. Kerralla tarvitaan noin 30 ml eli pari ruokalusikallista.
• Vaalean, hyvin palamisherkän ihon suojauksessa käytettävän suojakertoimen (SPF) pitää olla vähintään 30 ja sisältää UVA-suoja. Lasten suojavoiteissa SPF:n on hyvä olla 50 tai 50+. Onnistuneessa auringon UV-säteilyltä suojauksessa iho ei rusketu.
• Apteekista löytyy myös erityisesti valoherkälle iholle kehitettyjä sekä pigmenttimuutoksia ehkäiseviä kevyesti levittyviä voiteita.

Auringossa oleskelun jälkeen
Aurinko kuivattaa ihoa joten auringossa oleskelun jälkeen on hyvä muistaa kosteuttaa ihoa. After sun -tuotteissa on ihoa viilentäviä ainesosia, mutta kevyet geelivoiteet kosteuttavat ihoa myös tehokkaasti.
Jos iho on jo ehtinyt palaa, ihoa on hyvä viilentää vedellä (suihku tai hauteet). Ihoon laitetaan hydrokortisonivoidetta 2–3 kertaa päivässä, mutta sen tehosta ei ole vahvaa näyttöä. Suun kautta otettu tulehduskipulääke lieventää oireita jonkin verran.

Turvallista aurinkokesää!

Lähde: www.terveyskirjasto.fi

Julkaistu 30.4.2019



Siitepölyallergia

Suomalaisista noin viidesosalla on siitepölyallergia. Keväällä oireita aiheuttavat lehtipuut, kesällä heinät ja loppukesällä pujo.
Siitepöly aiheuttaa lähinnä allergista nuhaa ja silmäoireita, mutta joskus myös yskää ja hengenahdistusta. Ilmaston lämpeneminen on pidentänyt siitepölykautta. Siitepölykauden alku on aikaistunut noin kahdella viikolla. Siitepölykauden alkamiseen vaikuttaa sään lämpötilat. Eteläiset ilmavirrat voivat tuoda oireita aiheuttavia määriä siitepölyä Etelä-Suomeen jo tammi-helmikuussa.

Ilmassa on vähiten siitepölyä aamuisin, iltaisin ja kostealla säällä. Tuulisella ja aurinkoisella ilmalla siitepölyä on ilmassa runsaasti varsinkin aamupäivällä. Lehtipuiden kukinnan huippu kestää 2-3 viikkoa, jolloin siitepölyä voi olla ilmassa öisinkin.

Siitepölyallergia voi ilmetä silmien kutinana, punoituksena tai vuotamisena, nenän tukkoisuutena, kirkaseritteisenä nenän vuotamisena, kutinana tai aivasteluna sekä iho-oireina.
Ennen allergiaoireiden alkamista on hyvä hoitaa nenän limakalvot kuntoon hoitavilla nenäsuihkeilla. Näin limakalvot kestävät paremmin allergeenien aiheuttaman rasituksen.
Kortisonia sisältävät nenäsumutteet ovat ensisijainen lääkitys allergisten nenäoireiden hoitoon. Näiden nenäsumutteiden täysi vaikutus saavutetaan 1-2 viikon kuluttua käytön aloituksesta. Akuuttien oireiden hoitoon voidaan käyttää antihistamiinisuihkeita.

Akuuttien allergisten silmäoireiden hoitoon suositellaan antihistamiinisilmätippoja. Histamiinin vapautumista estävän kromoglikaattitipan käyttö tulee aloittaa ennen oireiden alkamista ja jatkaa koko siitepölykauden ajan.

Paikallishoitotuotteiden lisäksi voidaan käyttää suun kautta otettavia antihistamiineja. Lapsille ja nuorille suositeltavimpia ovat setiritsiinivalmisteet, joista löytyy sopiva lääkemuoto jo 2-vuotiaille. Työssäkäyville suositeltavin on fexofenadiini, joka väsyttää kaikkein vähiten. Iäkkäille suositellaan käytettäväksi ebastiinivalmisteita.

 

Lähteet: Käypä hoito/itselääkitys, www.allergia.fi

Julkaistu 29.3.2019


Kärsitkö sinä kuivasta suusta?

Onko sinulla näitä oireita?

Kuiva suu tuntuu tahmaiselta, puhuessa äänteiden muodostaminen hidastuu, kuivan ruoan nieleminen vaikeutuu, ja irtoproteesin pito muuttuu hankalaksi. Kuivan suun oireita voivat olla myös yöllinen herääminen suun kuivuuteen, palan tunne kurkussa, metallin maku suussa, kielikipu, arka ja kirvelevä suu, suun limakalvon hiivatulehdus, pahanhajuinen hengitys, ientulehdus, hampaiden reikiintyminen ja hampaattoman suun suutulehdus.

Syljen tehtävät

Sylki puhdistaa ja huuhtoo suuta ja nielua. Se estää mikrobeja tarttumasta limakalvoille, ja sillä on mikrobeja tappavia ominaisuuksia. Sylki suojaa limakalvoja tulehdukselta ja hampaita reikiintymiseltä. Se kosteuttaa ja liukastaa ruuan ennen nielemistä. Syljen entsyymit pilkkovat ravintoaineita ja aloittavat ruoansulatuksen.

Kuivan suun syitä

Ikää myöten syljeneritys vähentyy luonnostaan. Kuiva suu on sen takia melko yleinen vaiva vanhuksilla. Myös monet lääkkeet vähentävät syljen tuotantoa. Sellaisia ovat muun muassa eräät psyykenlääkkeet, allergialääkkeet, verenpainelääkkeet ja diabeteslääkkeet (ja vaikutus tehostuu, kun käytössä on useita lääkkeitä). Kuiva syy on yksi reumatauteihin kuuluvan Sjögrenin oireyhtymän tyyppioireista. Myös nivelreumassa ja fibromyalgiassa suun limakalvot voivat kuivua. Parkinsonin tauti, verenpainetauti, diabetes, jatkuva suuhengitys, vaihdevuodet, sylkirauhassairaudet, nopea laihduttaminen ja anoreksia sekä säde- ja muut syöpähoidot ovat muita kuivan suun syitä.

Kuivan suun hoito

Ruoan tulisi olla paljon pureskelua vaativaa. Suuta huuhdotaan tarvittaessa vedellä. Janojuomana käytetään vettä. Sokeria ja sokeripitoisia sekä suolaisia juomia pitää välttää. Aterioita ja välipaloja tulisi olla enintään 6 kertaa vuorokaudessa. Apteekissa on myynnissä tekosylkivalmisteita ja geelejä, jotka pitävät suun kosteana pitempään kuin vesi. Niitä käytetään etenkin yöllä. Päivällä voi käyttää imeskeltäviä kuivan suun pastilleja. Fluorihammastahna ja imeskeltävät fluoritabletit estävät hampaiden reikiintymistä. Arka suu voi hyötyä myös hammastahnasta, joka sisältää kosteuttavia ainesosia ja jossa ei ole väkeviä makuaineita eikä vaahtoa tuottavaa natriumlauryylisulfaattia.

Apteekin toimintaan kuuluu asiakkaiden lääkityksen tarkastelu mahdollisten haittavaikutusten osalta. Pyrimme ottamaan asian puheeksi ja etsimään yhdessä asiakkaan kanssa parhaan mahdollisen avun oireisiin.

Lähteet: www.terveyskirjasto.fi, www.hammaslaakariliitto.fi

Julkaistu: 27.2.2019

 

 


HOITOVINKKEJÄ TALVI-IHOLLE

Talvella kuiva pakkasilma sekä lämmityksen kuivattama huoneilma tuo mukanaan haasteita ihollemme, erityisesti atooppiselle iholle. Atooppinen ihottuma on usein geeniperimän myötä saatu ominaisuus, mutta ihan jokainen meistä voi tarvita talvisin kuivan ihon hoitoa. Kuivan ilman lisäksi myös esimerkiksi stressi ja hikoilu pahentavat etenkin atooppista ihottumaa.

Kuivan ihon perushoito alkaa riittävästä peseytymisestä. Päivän aikana iholle normaalissakin toiminnassa muodostunut hiki on tärkeä huuhtoa päivittäin pois. Suihkussa käydessä ei tarvita joka kerta pesuaineita. Hiusten ja ihon pesemiseen käytetään tarpeen mukaan korkeintaan 2-3 kertaa viikossa mietoja ja saippuattomia pesunesteitä, jotka eivät kuivata ihoa enää lisää. Öljypohjaisen pesunesteen käytön jälkeen ihon rasvaus ei ole välttämätöntä heti suihkun jälkeen.

Kuiva iho on hyvä rasvata perusvoiteella peseytymisen jälkeen vielä hieman kostealle iholle voidetta levittäen. Perusvoideviidakosta sopivan voiteen löytämisessä auttaa apteekin henkilökunta. Toisinaan sopiva voide löytyy kokeilun kautta.

Perusvoiteet voidaan jaotella tavanomaisiin perusvoiteisiin ja hoitaviin perusvoiteisiin, jotka sisältävät ihoon kosteutta sitovia aineita eli humektantteja (mm. karbamidi eli urea, glyseroli ja propyleeniglykoli).

Jos perusvoide kirvelee iholle laitettaessa, on hyvä kokeilla rasvaisempaa voidetta. Kirvely ei ole siis useinkaan merkki allergisesta reaktiosta, vaan liian vesipitoisesta voiteen koostumuksesta.

Myöskään ihon tottumisesta tiettyyn, pitkään käytettyyn voiteeseen, ei ole näyttöä. Löydettyäsi hyvän ja ihollasi toimivan perusvoiteen, voit käyttää sitä niin kauan kuin koet sen hyväksi.

Perusvoiteet ovat lievän atooppisen ihottuman pääasiallinen hoito ja aina osa myös keskivaikean tai vaikean atooppisen ihottuman hoitoa. Yleensä kaksi perusvoidevoitelukertaa päivässä riittää.

Toisinaan perusvoiteet eivät riitä kuivan ja kutisevan ihon hoidossa, jolloin tarvitaan myös kortisonivoiteita kuureina käyttäen tehostamaan hoitoa. Kortisoni on elimistön itsensäkin tuottama aine, joten myrkyllisestä aineesta ei ole kyse vastoin yleistä harhakäsitystä. Mietoja kortisonivoiteita voi ostaa apteekista ilman lääkemääräystä. Sopivan kortisonivoidehoitojakson pituus on näin toimien 1-2 viikkoa kerrallaan, minkä jälkeen on hyvä pitää ainakin samanmittainen tauko kortisonivoiteen käytössä ja jatkaa tauon aikana perusvoiteiden käyttöä.

Talvipakkaset kuivattavat myös silmiä, nenän limakalvoja ja päänahkaa. Apteekissa autetaan myös näiden talvivaivojen hoidossa.

Nauttikaamme talvesta kevätaurinkoa odotellessamme!

 

Laatinut farmaseutti Marianna, julkaistu 4.2.2019

Kuvat napsinut hiihtolatujen varrelta Marianna (Ethän kopioi ja käytä kuvia ilman lupaa, kiitos!)

 

Lähde: Atooppinen ekseema, Käypä hoito -suositus