Ajankohtaista

Suojaudu punkeilta

Punkit eli puutiaiset voivat levittää tauteja sekä lemmikkieläimille että omistajilleen. Siksi kissojen ja koirien punkkisuojaus on tärkeää. Punkin välityksellä lemmikkieläin voi sairastua borrelioosin tai anaplasmoosiin, jotka ovat bakteeritauteja. Vuosittainen tuhannet ihmiset sairastuvat puutiaisten levittämiin tauteihin. Borrelia bakteeri aiheuttaa Lymen borrelioosin ja harvinaisempi on TBE-viruksen aiheuttama puutiaisaivokuume.

Kaikki punkit eivät tartuta ja sairauden tarttumiseen tarvitaan punkin kiinnittyminen ainakin vuorokaudeksi. Onkin tärkeää syynäillä lemmikkejä ja ihmisiä mahdollisten kiinnittyneiden punkkien varalta päivittäin. Punkki kannattaa irrottaa välittömästi tarttumalla sitä mahdollisimman läheltä ihoa ja pyöräyttämällä se irti . Apteekista löytyy punkkipihtejä, lassoja sekä punkkirautoja irrotukseen. Puremakohdan voi desinfioida kirvelemättömällä paikallisantiseptilla.

Punkkien häätöön löytyy ilman reseptiä ulkoisesti käytettäviä paikallisvaleluliuoksia ja punkkipantoja. Suun kautta otettavat valmisteet vaativat reseptin eläinlääkäriltä. Lääkkeet ovat tehokkain tapa suojata sekä eläin että omistaja punkkien välittämiltä taudeilta.
Kaikilla valmisteilla on puutiaisia tappava vaikutus, mutta joillakin myös karkoittava. Paikallisvaleluliuoksia annostellaan kerran kuussa, mutta pannoilla vaikutus kestää 6-8 kuukautta.

Tuotetta valitessa kannattaa ottaa huomioon turkin laatu, mahdollinen lemmikin uinti-into, turkin pesuvälit ja perheen muut lemmikit sekä käytön helppous ja tehon kesto. Autamme mielellämme oikean valmisteen valinnassa.


Kevätväsymys

Keväällä valon määrä lisääntyy. Monet kokevat tämän energisoivana, mutta jotkut tuntevat vain väsyvänsä. Kevätväsymys saattaa olla jopa yleisempää kuin kaamosväsymys, josta kärsii talvella noin 30 prosentilla suomalaisista.

Moni saattaa ajatella, että kevään myötä tulisi olla energinen, valmis johonkin uuteen ja kevään innoittamaan kasvuun, mutta oma olotila ei vastaa ollenkaan tätä mielikuvaa.

Väsymyksen syynä on usein unirytmin häiriintyminen. Valoisuuden takia yöuni on katkonaista tai jää liian lyhyeksi. Ihminen ei virkisty tarpeeksi ja tuntee kevätväsymystä.

Valoisassa illassa tulee pysyteltyä hereillä pidempään, jolloin aamulla väsyttää. Tärkeää olisikin pyrkiä pitämään totutusta rytmistä kiinni. Pienistä keinoista on apua. Hämärrä nukkumatila, jätä tietokone, kännykkä ja televisio välkytyksineen hyvissä ajoin sivuun ja auta näin mieltä ja aivojasi laskeutumaan unen maailmaan.

Unirytmin lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota riittävään liikuntaan ja säännölliseen ruokarytmiin. Liikunnan olisi hyvä sijoittua mieluummin iltapäivään kuin myöhäiseen iltaan, ja samoten raskasta syömistä tulisi välttää myöhään illalla. Kevätväsymys nykyään harvoin johtuu vitamiinien puutteesta, mutta mikäli ruokavalion monipuolisuudessa on puutteita, voi vitamiinilisästäkin olla apua. Myös raudan puute voi aiheuttaa väsymystä.

Kevät ja lisääntyvä valo vaikuttavat myös melatoniini-hormonin tuotantoon. Aivojen käpyrauhasessa syntyy yöaikaan nukahtamista edesauttavaa melatoniinia. Tämä kuitenkin vaatii pimeyttä. Jos ongelmana on liian valoisa makuuhuone, pimennysverhot tai kankainen silmämaski voivat auttaa nukahtamisessa.

Kevätväsymys menee yleensä ohi muutamassa viikossa, kun keho tottuu valoisuuteen. Jos näin ei tapahdu, väsymyksessä voi olla kysymys jostain vakavammasta.

Jos olo tuntuu aina vain lyijynraskaalta ja tulee muita oireita, kuten ongelmia nukkumisessa, syömisessä, läheisten kanssa syntyy jatkuvasti riitoja tai olo tuntuu itkuiselta, voi kysymys olla masennuksesta.

Jos epäilee väsymyksen taustalla olevan masennusta, apua kannattaa hakea, sillä ajoissa aloitettu hoito estää sairauden pahenemista.

Yhtenä väsymyksen syynä keväisin voi tietysti olla myös siitepölyallergia, josta löydät lisää tietoa tässä alapuolella olevasta artikkelista.

 

Lähteet: www.mehilainen.fi, www.yle.fi, www.iltalehti.fi

Julkaistu 2.3.2020


Siitepölyallergia

Suomalaisista noin viidesosalla on siitepölyallergia. Keväällä oireita aiheuttavat lehtipuut, kesällä heinät ja loppukesällä pujo.
Siitepöly aiheuttaa lähinnä allergista nuhaa ja silmäoireita, mutta joskus myös yskää ja hengenahdistusta. Ilmaston lämpeneminen on pidentänyt siitepölykautta. Siitepölykauden alku on aikaistunut noin kahdella viikolla. Siitepölykauden alkamiseen vaikuttaa sään lämpötilat. Eteläiset ilmavirrat voivat tuoda oireita aiheuttavia määriä siitepölyä Etelä-Suomeen jo tammi-helmikuussa.

Ilmassa on vähiten siitepölyä aamuisin, iltaisin ja kostealla säällä. Tuulisella ja aurinkoisella ilmalla siitepölyä on ilmassa runsaasti varsinkin aamupäivällä. Lehtipuiden kukinnan huippu kestää 2-3 viikkoa, jolloin siitepölyä voi olla ilmassa öisinkin.

Siitepölyallergia voi ilmetä silmien kutinana, punoituksena tai vuotamisena, nenän tukkoisuutena, kirkaseritteisenä nenän vuotamisena, kutinana tai aivasteluna sekä iho-oireina.
Ennen allergiaoireiden alkamista on hyvä hoitaa nenän limakalvot kuntoon hoitavilla nenäsuihkeilla. Näin limakalvot kestävät paremmin allergeenien aiheuttaman rasituksen.
Kortisonia sisältävät nenäsumutteet ovat ensisijainen lääkitys allergisten nenäoireiden hoitoon. Näiden nenäsumutteiden täysi vaikutus saavutetaan 1-2 viikon kuluttua käytön aloituksesta. Akuuttien oireiden hoitoon voidaan käyttää antihistamiinisuihkeita.

Akuuttien allergisten silmäoireiden hoitoon suositellaan antihistamiinisilmätippoja. Histamiinin vapautumista estävän kromoglikaattitipan käyttö tulee aloittaa ennen oireiden alkamista ja jatkaa koko siitepölykauden ajan.

Paikallishoitotuotteiden lisäksi voidaan käyttää suun kautta otettavia antihistamiineja. Lapsille ja nuorille suositeltavimpia ovat setiritsiinivalmisteet, joista löytyy sopiva lääkemuoto jo 2-vuotiaille. Työssäkäyville suositeltavin on fexofenadiini, joka väsyttää kaikkein vähiten. Iäkkäille suositellaan käytettäväksi ebastiinivalmisteita.

Lähteet: Käypä hoito/itselääkitys, www.allergia.fi

Julkaistu 29.3.2019


Silmien hoito

Kuivat silmät

Kuivasilmäisyys on yleisimpiä silmävaivoja. Kuivuminen aiheutuu kyynelnesteen puutteesta tai sen liiallisesta haihtumisesta – tai molemmista samaan aikaan.

Kuivasilmäisyyden oireita ovat esimerkiksi kutina, kirvely, rähmiminen, valonarkuus sekä näöntarkkuuden vaihtelu. Silmät myös vuotavat ikävästi. Kuiva silmä voi kyynelehtiä pienestäkin ärsykkeestä, kuten tuulesta, pölystä tai tupakansavusta, mutta vetinen neste ei voitele ja kosteuta silmää samalla tavalla kuin normaali kyynelneste. Kuivasilmäisyydestä voi myös seurata toistuvia silmätulehduksia.

Koneellisen ilmastoinnin ja päätetyön lisääntyminen ovat tehneet vaivasta tutun yhä useammalle. Korkea lämpötilakin voi kuivattaa silmiä, ja monilla oireet ilmaantuvat tai pahenevat syksyisin lämmityskauden alkaessa. Silmien kuivuus lisääntyy iän myötä, ihmisen muutenkin kuivuessa. Vanhemmiten myös esimerkiksi silmäluomen asennon muutos voi kiihdyttää kuivumista. Nuoremmilla lisääntyneen ruutuajan ohella ilmiötä selittävät muun muassa piilolasien käyttö sekä yleistyneet taittovirheleikkaukset.

Silmien kuivuminen voi liittyä myös moniin sairauksiin, kuten kilpirauhasen häiriöihin tai diabetekseen, sekä lääkkeisiin, kuten verenpaine-, uni- ja psyykenlääkkeisiin sekä antihistamiinien pitkäaikaiseen käyttöön. Silmät voivat kuivua myös sarveiskalvoleikkauksen jälkeen.

Kun silmien kuivuuteen ei liity sairautta, oireita voi lievittää helposti itsehoitotuotteilla. Kannattaa etsiä omalle silmälle sopiva tuote. Silmätipat eivät saa missään tapauksessa ärsyttää silmää.

Päiväkäytössä koostumukseltaan ohuemmat nestemäiset tipat ovat usein miellyttävimpiä, sillä ne eivät sumenna näköä. Nukkuessa kyyneleritys pysähtyy kokonaan, joten yöllä toimivat paksummat ja tehokkaammat kostutustuotteet eli silmävoiteet tai -geelit.

Vaikeaoireiseen kuivasilmäsyyteen saattaa liittyä silmän pintatulehdus. Tämän hoitoon voi kokeilla kromoglikaattitippoja, joilla on lievä tulehdusta estävä vaikutus.

Jos oireet eivät helpota itsehoitotuotteiden avulla muutaman viikon aikana, on aina syytä kääntyä lääkärin puoleen. Näin myös jos silmiä jatkuvasti kutittaa, särkee, punoittaa tai niissä on roskan tunnetta tai näkö on heikentynyt. Lääkäriin pitää lähteä myös jos näkökenttään ilmaantuu jotakin häiritsevää, kuten mustia pisteitä, salamointia tai varjostuma.

Allergiset silmät

Silmät kutisevat ja punoittavat, vetistävät ja saattavat rähmiä, silmäluomissa saattaa olla turvotusta. Joskus voi olla valonarkuuttakin. Silmäoireet voivat olla allergian ainut oire, mutta usein oireisiin liittyy myös nuhaa.

Silmän sidekalvontulehdus on allergisista silmäoireista tavallisin. Se johtuu ympäristön allergeeneista kuten siitepölystä, eläinpölystä tai homeitiöistä. Allergiset silmäoireet ovat yhteydessä myös atopiaan.

Lievissä tulehduksissa näkö on yleensä normaali. Tavoitteena on, että tulehdus rauhoitetaan jo varhaisessa vaiheessa ja näköä uhkaavat ja kuivasilmäisyyttä aiheuttavat lisäongelmat estetään.

Apteekista voi ostaa ilman lääkemääräystä antihistamiinitippoja tai allergian hoitoon tarkoitettuja kromoglikaattitippoja. Mikäli oireisiin liittyy myös nuhaa, voi tarpeen olla käyttää antihistamiinitabletteja, jotka yleensä helpottavat oireita.

Terveydenhuollon ammattilaiseen on syytä olla yhteydessä, jos näkökyky on huonontunut tai silmän alueella tuntuu kipua. Tai jos oireet eivät helpota itsehoidosta huolimatta muutamassa päivässä.

Silmien hankaamista pitää välttää, sillä se voi aiheuttaa silmätulehduksen. Tulehtunut silmä rähmii, vetistää ja punoittaa. Silmässä voi olla roskan tunne ja kutinaa. Myös silmäluomet voivat turvota.

Silmien suojaaminen

Riittävä uni, liikunta ja suomalainen monipuolinen ruokavalio tukevat silmien terveyttä. Omegojen saannin vuoksi tulisi syödä runsaasti rasvaista kalaa ja D-vitamiinin riittävästä saannista kannattaa huolehtia ravintolisien avulla.

Silmät ovat myös yksi kehon haavoittuvaisimmista osista ja ne on suojattava näön ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

Auringon UV-säteily on merkittävä vaara aurinkoisena päivänä rannalla. Se on kuitenkin yhtä haitallista pilvisellä säällä tai lumella, joka heijastaa valon silmiin.

Silmien suojaaminen auringolta ja haitalliselta UV-säteilyltä:

  • Käytä ulkona UV-suojan antavia laatuaurinkolaseja.
  • Mitä suuremmat lasit, sitä paremmin ne estävät valon pääsyn sivuilta, ja sitä paremmat ne ovat silmille.
  • Varmista, että aurinkolasisi eivät rajoita näkökenttääsi. Tämä on erityisen tärkeää, jos hiihdät paksussa lumessa tai ajat autoa.
  • Käytä leveäleiristä hattua tai lippalakkia ja oleskele välillä varjossa.
  • Älä koskaan katso suoraan aurinkoon, varsinkaan kiikareilla tai auringonpimennyksen aikaan.
  • Älä ylirasita silmiäsi.

Joskus olemme itse suurin vaara silmillemme. Ylirasittuneet silmät voivat kärsiä pitkäkestoisista tai hetkellisistä silmä- tai näköongelmista. Silmien suojaamiseksi ja pitääksesi silmäsi terveinä, sinun kannattaa minimoida rasitus seuraavasti:

  • Pidä taukoja päätetyöskentelystä. Yritä pitää 15 minuutin tauko päätetyöskentelystä joka toinen tunti ja lepuuta silmiä 20 minuutin välein katsomalla muualle.
  • Huolehdi hyvästä valaistuksesta. Silmäsi tarvitsevat riittävästi valoa lukemiseen ja kirjoittamiseen, päätetyöhön ja TV:n katseluun. Heikossa valaistuksessa ja pimeässä silmien on työskenneltävä tavallista kovemmin ja ne voivat ylirasittua.
  • Räpyttele usein silmien virkistämiseksi ja kostuttamiseksi.
  • Hanki sopivat linssit tai silmälasit. Jos käytät silmälaseja tai piilolinssejä, varmista, että ne sopivat silmillesi ja tekemääsi työhön.
  • Huolehdi hyvästä ilmanlaadusta. Ehkäise silmien kuivuminen ja paranna näköä käyttämällä ilmankostutinta, pidä lämpötila miellyttävänä ja vältä savua ja muita epäpuhtauksia.

Pidä huoli silmistäsi, jotta ne pysyvät terveinä.

Lähteet: www.itsehoitoapteekki.fi, www.terveyskyla.fi, www.coopervision.fi, www.specsavers.fi


Uusi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vuosi!

Olisiko nyt sopiva aika vuoden alussa ottaa oma terveys tarkempaan syyniin?

Lääkitys

Tunnetko oman lääkityksesi? Tiedätkö mihin tarkoitukseen lääkkeesi on määrätty? Onhan sinulla ajantasainen lääkityslista? Nyt olisi hyvä aika perehtyä omaan terveyteen ja siihen vaikuttaviin seikkoihin. Ihminen on aina itse paras oman terveytensä tuntija, joten oma panos on merkittävä lääkehoidon onnistumisen kannalta. Toimiiko nykyinen lääkitys halutulla tavalla vai oletko kenties havainnut jotain haittavaikutuksia?

Terveyskeskuksesta voi pyytää ajantasaisen lääkityslistan. Lääkityslistasta näkee ajantasaisen lääkityksen ja lääkkeiden ottoajat. Listaan voi myös lisätä käytössä olevat ilman reseptiä saatavat lääkkeet sekä ravintolisät. Apteekista tai lääkäriltä voi kysyä, mikäli jonkin lääkkeen käyttötarkoitus on epäselvä. Apteekissa neuvotaan myös esimerkiksi astmalääkkeiden oikea ottotapa.

Liikunta

Viime vuonna julkaistiin päivitetty liikkumissuositus. Liikkumisen suosituksessa on vanha tuttu ydin: sydämen sykettä kohottavaa liikettä eli reipasta liikkumista suositellaan tehtäväksi yhä 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Samat terveyshyödyt saa myös lisäämällä liikkumisen tehoa rasittavaksi. Tällöin liikkumisen määrä on 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.

Uudistetusta liikkumisen suosituksesta on poistunut vaade vähintään 10 minuutin kestoisista liikkumishetkistä. Nyt riittävät jo muutaman minuutin pätkät kerrallaan.

Uudistunut suositus huomioi entistä paremmin kevyen liikuskelun, paikallaanolon tauottamisen ja riittävän unen merkityksen. Tutkimusnäyttö on osoittanut, että myös kevyemmällä liikuskelulla on terveyshyötyjä erityisesti vähän liikkuville. Kevytkin liikuskelu voi alentaa muun muassa verensokeri- ja rasva-arvoja. Lisäksi se vilkastuttaa verenkiertoa sekä vetreyttää lihaksia ja niveliä. Liikuskelua ja paikallaanolon tauottamista tulee tehdä joka päivä – mitä useammin, sen parempi.

Liikuntaan voi hakea innostusta esim. Jyväskylän kaupungin ja Muuramen Sykkeen palveluista (www.jyvaskyla.fi/liikunta, www.muuramensyke.fi).

Uni

Uutta liikkumisen suosituksessa on myös unen mukaan ottaminen liikkumisen rinnalle. Riittävällä unella ja liikkumisella on yhdessä merkittäviä terveysvaikutuksia ja unen vaikutus palautumisessa on suuri.

Uni palauttaa elimistön rasituksesta ja väsymyksestä ja tasapainottaa hermoston toimintaa. Se vahvistaa vastustuskykyä aktivoidessaan sairauksien ja tulehdusten torjuntamekanismeja elimistössä. Se vaikuttaa myös muihin elimistön säätelyjärjestelmiin, kuten hormoneihin.

Vinkkejä parempaan uneen

  • Tee rauhallinen kävelylenkki muutamaa tuntia ennen nukkumaanmenoa. Raitis ilma ja kevyt liikunta auttavat elimistöä rauhoittumaan.
  • Mene nukkumaan ja herää suhteellisen säännöllisesti samaan aikaan.
  • Varmista, että sänky on sopivan mukava ja joustava, eikä aiheuta selkäkipuja.
  • Huomioi, että makuuhuone ei ole liian kylmä, kuuma tai meluinen.
  • Jos valoisuus häiritsee nukkumista, pimentävät kaihtimet ja silmälaput auttavat asiaa.
  • Opettele hengitys- ja rentoutumisharjoituksia ja käytä oppimiasi taitoja.
  • Venyttele kehoa huolella ennen nukkumaanmenoa tai käy hierojalla helpottamassa lihasjännityksiä.
  • Opettele käsittelemään huolia. Tee tarvittaessa huolilista. Jos jokin painaa nukkumaan mennessä mieltä, eikä asialle voi tehdä mitään ennen aamua, kirjoita se muistiin ja lupaa itsellesi hoitaa se seuraavana päivänä tai mahdollisimman pian. Huolta voi käsitellä näin myös keskellä yötä, jos se pitää hereillä.
  • Vältä kahvia, teetä, kaakaota tai kolajuomia iltapäivällä tai illalla.
  • Rajoita ruutuaikaa ennen nukkumaanmenoa: erityisesti tietokoneen ruudun valo voi pitää hereillä pitempään.
  • Kevyt hiilihydraattipitoinen iltapala ennen nukkumaanmenoa voi olla avuksi.
  • Jos pyörit sängyssä saamatta unen päästä kiinni, älä jää vuoteeseen vaan tee jotain mieltäsi rentouttavaa: lue, katsele televisiota tai kuuntele rauhallista musiikkia. Palaa vuoteeseen, kun väsymyksen tunne palaa.
  • Vastusta kiusausta nukkua päivällä pitkään, sen sijaan pienet torkut voivat rentouttaa. Jos nukkuu päivällä pitkään, nukahtaminen illalla on todennäköisesti entistä vaikeampaa.

Mikäli tarvitaan vielä lisää apuja uniongelmiin, voi apteekista kysyä ilman reseptiä saatavia melatoniinivalmisteita. Vaikeammat ja pitkäkestoisemmat uniongelmat kuuluvat lääkärin hoitoon sekä lasten uniongelmat ovat aina lääkärin hoitoon kuuluvia.

Ruokailu

On vakuuttavaa tutkimusnäyttöä siitä, että suositeltava ruokavalio edistää terveyttä ja pienentää lukuisien sairauksien riskiä. Ravitsemuksella on tärkeä merkitys sepelvaltimotaudin, aivoverenkiertohäiriöiden, verenpainetaudin, eräiden syöpien, tyypin 2 diabeteksen, lihavuuden, osteoporoosin ja hammaskarieksen synnyssä.

Terveyttä edistävä ruokavalio sisältää runsaasti kasvikunnan tuotteita eli kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja ja täysjyväviljaa. Se sisältää myös kalaa, kasviöljyjä ja kasviöljypohjaisia levitteitä, pähkinöitä ja siemeniä sekä rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita. Tunnetuin ja eniten tutkittu terveyttä edistävä ruokavaliokokonaisuus on perinteinen Välimeren ruokavalio. Viime aikoina on tutkittu myös pohjoismaista ruokavaliota, jossa painottuvat Pohjoismaissa perinteisesti käytettävät, terveyttä edistävään ruokavalioon kuuluvat tuotteet kuten kala, rypsiöljy, täysjyvävilja, marjat ja juurekset sekä rasvattomat ja vähärasvaiset maitovalmisteet.

Suomalaiset saavat keskimäärin ruuastaan liiaksi suolaa ja liian vähän D-vitamiinia, kuituja ja folaattia (foolihappo). Oman ruokavalion sisältämien ravintoaineiden määrään voi tutustua esimerkiksi sivustolla www.fineli.fi, joka on THL:n ylläpitämä elintarvikkeiden kansallinen koostumustietopankki. Siellä voi pitää ruokapäiväkirjaa, jonka perusteella sivusto kertoo ravinnosta saatavien ravintoaineiden määrät ja vertailuarvot.

Mikäli oma ruokavalio ei ole syystä tai toisesta riittävän monipuolinen, voi sitä väliaikaisesti korjata apteekista saatavilla vitamiinivalmisteilla. D-vitamiinilisä on tarpeen lähes kaikille suomalaisille ja esimerkiksi B12-vitamiinin ja kalsiumin tarve voi olla suurentunut lääkityksestä johtuen.

Lähteet: www.ukkinstituutti.fi, www.mieli.fi, www.ruokavirasto.fi, www.fineli.fi


Rauhallista joulua (myös vatsalle)

Herkkä ja helposti ärtyvä vatsa

Jouluun liittyy monia perinteitä, jotka eivät ole parhaita mahdollisia herkkävatsaisille. Jouluna usein syödään enemmän ja ruoka-aineita, jotka eivät kuulu normaaliin ruokavalioon. Liikuntakin voi jäädä tavallista vähemmälle juhlapyhiä vietettäessä.

Joulun aikaan pätevät samat herkän vatsan hoito-ohjeet kuin aina muulloinkin: säännöllinen ateriarytmi, riittävä vedenjuonti, uni, liikunta ja stressinhallinta auttavat pitämään oireita kurissa.

Isot annoskoot saavat herkän vatsan ärtymään. Kannattaa siis pitää maltti herkkuja notkuvan joulupöydän ääressä ja syödä mieluummin monta pientä ateriaa päivän mittaan kuin kerralla iso annos kinkkua ja laatikoita. Lisäksi on syytä täyttää lautasta mahdollisimman paljon kasviksilla, ettei ateriasta tule liian raskas tai rasvainen.

Syöminkien lomassa kannattaa pitää itsensä liikkeessä, sillä kevyt reippailu tekee vatsalle hyvää. Sohvalta olisi hyvä muistaa nousta ainakin kerran tunnissa, jotta saa tarpeeksi liikettä päiväänsä – ja suoleensa.

Herkuttelu kuuluu kuitenkin jouluun, mutta kannattaa valita omalle vatsalleen sopivia herkkuja. Useimmille herkille vatsoille sopii makeista herkuista tumma suklaa ja esimerkiksi kaurapohjaiset jäätelöt sekä marjasorbetit. Vältettävien listalle kuuluvat hyvin rasvaiset ja paljon ilmaa sisältävät jälkiruoat.

Herkästi reagoivan vatsan oireita voi lievittää suoliston ilmaa vähentävillä ja suoliston pintaa suojaavilla tuotteilla.

Närästys

Joulu­nä­räs­tystä voi eh­käistä ja lie­vittää koti­konstein. Tavoit­teena on vä­hentää maha­n si­sällön pää­sy ruoka­torveen ja vält­tää ärsyt­täviä ruo­kia.

Ensim­mäinen ­nä­räs­tyksen ehkäi­sy­keino on maltil­linen syö­minen. Suu­ren ruoka-an­noksen syö­minen li­sää mahan­si­sällön vir­tausta ruoka­torveen. Sik­si kan­nattaa vält­tää rei­luja ate­rioita ai­nakin 2–3 tun­tia en­nen nukku­maan­menoa.

Toi­nen kei­no on ras­vaisten ruo­kien välttä­minen. Suklaa­rasiaa ei siis kan­nata syö­dä ker­ralla lop­puun. Ras­vaiset ruuat aiheut­tavat näräs­tystä, kos­ka ne heiken­tävät ruoka­torven alao­sassa olevan sulki­ja­li­haksen toi­mintaa.

Kol­mas kei­no on vält­tää ma­haa ärsyt­täviä ruo­kia. Täl­laisia ruo­kia ovat hap­pamat juo­mat, sitrus­he­delmät, kah­vi ja vä­kevät alko­holit.

Mikäli tiedät, että jouluruoat aiheuttavat sinulle närästysoireita, kannattaa tilanteeseen varautua ennalta hakemalla kotiin valmiiksi itselle sopivaa närästyslääkettä.

Muistathan, että poikkeuksellisen voimakas ja erilainen närästysoire voi olla myös sydäninfarktin oire. Mahdollisimman varhainen soitto hätäkeskukseen (112) voi pelastaa hengen myös tällaisessa tilanteessa.

Toivotamme kaikille erittäin rauhallista ja nautinnollista joulua!

Lähteet: hyvavatsa.fi, potilaanlaakarilehti.fi



Diabeetikon (ja miksei muidenkin) jalkojen hoito

Diabeetikoille jalkojen kunnon tutkiminen ja hyvä hoito on erityisen tärkeää. Diabetekseen mahdollisesti liittyvät liitännäissairaudet voivat aiheuttaa verenkierron ja hermoston toiminnan heikkenemistä.  Diabeettinen neuropatia heikentää sekä jalkojen tunto- että asentoaistimuksia. Tuntopuutokset saattavat vaikeuttaa pienten ihovaurioiden huomaamista ennen kuin ne pääsevät pahaksi. Asentoaistin puutos taas saattaa aiheuttaa virheasentoja. Virheasentojen seurauksena muodostuu kovettumia, jotka saattavat altistaa haavaumille. Autonominen neuropatia johtaa ihon kuivumiseen ja halkeamiin. Neuropatian lisäksi myös ääreisverenkierron heikentyminen altistaa ihon haavoille ja hidastaa haavojen paranemista.

Jalkojen päivittäiseen hoitoon kuuluu pesu joko pelkällä vedellä tai miedolla saippualla sekä ihon kunnon tarkistus (apuna voi käyttää peiliä). Jalkoja ei saa liottaa, sillä hautunut iho on altis bakteeri- ja sieni-infektioille. Jalat kuivataan pehmeällä pyyhkeellä painellen varvasvälejä unohtamatta. Mikäli varvasvälit hautuvat, pujotellaan varvasväleihin lampaanvillaa, joka sitoo kosteuden itseensä.

Jalat kannattaa rasvata päivittäin. Mitä kuivempi iho on, sitä rasvaisempi voide valitaan. Voide hierotaan kunnolla ihoon, erityisesti kovettumiin. Varvasvälejä ei rasvata, ettei iho pääse hautumaan.

Kovettumien hoito tulisi jättää jalkahoitajalle, mikäli ne eivät hoidu säännöllisellä rasvaamisella. Hankaavia raspeja ja syövyttäviä aineita ei tule itse käyttää. Tuntopuutosten vuoksi iho saattaa vahingoittua, mikäli käsittely on liian voimakasta. Kovettumat tulee suojata tarkoitukseen kehitetyillä suojuksilla tai pehmusteilla.

Kynnet leikataan suorateräisillä leikkureilla suihkun tai saunan jälkeen, jolloin kynnet ovat pehmeämmät. Kynnet leikataan varpaan pään muotoisiksi eikä liian lyhyiksi. Sormella varpaan päästä painettaessa, tulee kynnen reunan tuntua. Liian lyhyet kynnet ja ahtaat jalkineet altistavat kynsivallintulehduksille.

Sukat ja kengät

Hyvä sukka on kiristämätön, saumaton, kitkanpoistokykyinen mikrokuitusukka. Liian ahdas sukka altistaa varpaiden virheasennoille.

Jalkineet valitaan käyttötarkoituksen mukaan eri vuodenajat huomioon ottaen. Jalkineiden tulee olla riittävän väljät, jotta sinne mahtuu tarvittaessa paksumpi sukka ja mahdolliset tukipohjalliset tms. Työkenkien valintaan tulee erityisesti kiinnittää huomiota, koska niitä pidetään pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti. Kengät tulee tarkistaa aina ennen jalkaan laittamista hankausta aiheuttavien vierasesineiden varalta.

Kooste jalkojen hoidosta:

  • Jalkineiden on oltava sopivat.
  • Pikkuvammoja on vältettävä.
  • Paljain jaloin kulkua luonnossa on vältettävä.
  • Jalat on pidettävä puhtaina.
  • Keinotekoinen lämmitys on haitallista.
  • Kynnet on hoidettava huolellisesti.
  • Sieni-infektiot on ehkäistävä ja hoidettava tehokkaasti.
  • Känsien muodostusta on ehkäistävä.
  • Säännöllinen rasvaus on tärkeää.

Lähteet: Terveysportti.fi/ Diabeetikon jalkaongelmat, Kaypahoito.fi/ Diabeetikon jalkaongelmat

Lokakuu on luustokuu

Lokakuun 14.-20.10.2019 vietetään Suomessa luustoviikkoa. Teemana on tänä vuonna osteoporoosin tunnistaminen ja tunnettuus.

Ihmisen luu uusiutuu koko hänen elämänsä ajan. Luun määrä kasvaa 20–30-vuotiaaksi asti ja säilyy melko muuttumattomana aina nelikymppiseksi asti, jonka jälkeen luun määrä pienenee.

Osteoporoosin ehkäisyn tavoitteena on murtumien ehkäisy.

Mitä voin tehdä itse ehkäistäkseni osteoporoosia?

  • Huolehdi riittävästä kalsiumin ja D-vitamiinin saannista
  • Huolehdi riittävästä liikunnasta
  • Lopeta tupakointi

Tupakoitsijoilla on pienempi luumassa kuin tupakoimattomilla, ja vaikutus on nähtävissä jo kasvuiässä. Tupakointi voi heikentää myös kalsiumin luuta suojaavaa vaikutusta.

Kalsium

Kalsium on luuston tärkein rakennusaine. Meille suomalaisille sen tärkein lähde ovat maitotuotteet. Jos kalsiuminsaanti jää vähäiseksi, sitä on syytä täydentää kalsiumlisällä.

Kalsiumin saantisuositus on aikuisilla 800 mg/vrk (raskaana olevilla, lapsilla ja nuorilla 900 mg/vrk) ja osteoporoosipotilailla 1000 – 1500 mg/vrk.

Pitkäaikainen mahahapon eritystä vähentävä lääkitys (esim. Somac, Nexium, Omeprazol) saattaa heikentää kalsiumin imeytymistä.

D-vitamiini

Vuonna 2007 julkaistussa suomalaisessa väestötutkimuksessa todettiin, että aika monella aikuisella on selvä D-vitamiinipuutos: keskimääräinen D-vitamiinipitoisuus oli sekä miehillä että naisilla lähellä yleisesti hyväksyttyä D-vitamiinipuutoksen rajaa 50 nmol/l (tavoitetaso on 75 – 120 nmol/l). Kalsiumin imeytymisen paranemiseen vaadittava vapaan D-vitamiinin määrä veressä on 80 nmol/l. D-vitamiinilisä saattaa siis olla tarpeen.

D-vitamiinin tämänhetkiset pohjoismaiset saantisuositukset ovat 0-74 vuotiaille 10 mikrog/vrk ja yli 74 vuotiaille 20 mikrog/vrk. Turvallisen saannin yläraja on 100 mikrog/vrk (lapsilla 50 mikrog/vrk).

D-vitamiinin luunmurtumilta suojaavan vaikutuksen oletetaan liittyvän seuraaviin tekijöihin:

  • D-vitamiini auttaa luustoa saavuttamaan maksimaalisen mineraalitiheyden luuston kehityksen aikana.
  • Iäkkäillä se lisää lihasvoimaa ja hidastaa lisäkilpirauhasen liikaerityksestä johtuvaa osteoporoosia.
  • D-vitamiini lisää luun määrä lapsilla ja nuorilla aikuisilla.
  • Se hidastaa yhdessä kalsiumin kanssa luuntiheyden pienentymistä menopaussin ohittaneilla naisilla.
  • D-vitamiini vaikuttaa myönteisesti iäkkäiden ihmisten tasapainoon ja samalla ehkäisee kaatumisia

Jotta D-vitamiini imeytyisi parhaiten, se tulee ottaa pääaterian yhteydessä (aterian rasva parantaa rasvaliukoisen vitamiinin imeytymistä).

Liikunta

Liikunta on tärkeä osa osteoporoosin ehkäisyä. Lapsille ja nuorille suositellaan liikuntamuotoina vauhdikkaita leikkejä, maila- ja pallopelejä, voimistelua sekä muita liikuntalajeja, joissa yleensä juostaan ja hypitään (puhutaan myös ns. luuliikunnasta).

Aikuiset voivat harrastaa painoa kantavia liikuntalajeja, kävelyä ja juoksua; ikääntyville sopii ehkä paremmin kuntosaliharjoittelu, tanssi ja voimistelu sekä kävely.

Oikein toteutettavat lihaskunto-, liikkuvuus- ja tasapainoharjoitukset sopivat myös osteoporoosipotilaille kaatumisriskin välttämiseksi, toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja elämänlaadun kohentamiseksi. Harjoitteluohjeiden suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan käyttää apuna fysioterapeuttia.

Lähteet: Luustoviikko.fi, kaypahoito.fi/osteoporoosi

Korpilahden ja Luhangan apteekki on liittynyt Lähiapteekit -ketjuun!

Kesällä 2019 perustettu Lähiapteekit-apteekkiketju on yksityisten, itsenäisten apteekkien omistama apteekkiketju. Ketju tuottaa palveluja jäsenapteekeilleen, jotta ne voivat tarjota tunnetuista apteekkituotteista hyviä kuukausietuja asiakkailleen.
Lähiapteekit-ketjun apteekkeja on ympäri Suomen etelärannikolta Lappiin saakka. Syyskuun alussa mukana oli 19 apteekkitoimipistettä.
Meille on tärkeää tarjota luottamuksellista ja henkilökohtaista asiakaspalvelua lähellä sinua siellä, missä muutenkin asioit. Haluamme huolehtia asiakkaidemme hyvinvoinnista kokonaisvaltaisesti. Saat meiltä tukea ja apua, olipa kyse sitten terveyden ylläpitämisestä tai lääkehoidosta. Panostamme lähipalveluihin sekä kehitämme myös uusia digitaalisia palvelutapoja asiakaskokemuksen monipuolistamiseen.

Jokainen asiakas on kanta-asiakkaamme ja kaikki Lähiapteekit -tarjoukset koskevat kaikkia asiakkaitamme. Lähialueemme koteihin jaetaan kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä Lähiapteekkisi -lehtinen. Ensimmäinen lehti on ilmestynyt 4.9.2019.

Tervetuloa Lähiapteekkiisi! 🙂

Täitartunta

Päätäi on tuskin silmällä nähtävä, 2–3 mm:n pituinen, läpikuultava siivetön hyönteinen, joka asustaa tukassa, enimmäkseen korvien takana ja niskassa, mutta myös muualla hiuksissa.

Naaras elää noin kuukauden ja munii sinä aikana satakunta munaa, 3–4 munaa päivässä. Munat se kiinnittää hiusten tyveen. Ne ovat tiukasti kiinni hiuksessa eivätkä liiku hilseen tavoin. Munat näkyvät rusehtavina, mannaryynimäisinä, vajaan millimetrin pituisina saivareina. Ne kuoriutuvat noin kymmenen päivän kuluttua. Tyhjä, valkea munankuori jää paikalleen, joskus kuukausiksikin. Se siirtyy ulommas päänahasta hiuskasvun myötä (noin 1 cm:n kuukaudessa). Kaikki munat eivät kuoriudu, eivätkä kaikki nuoruusmuodot elä aikuisiksi. Aikuinen täi ei elä ilman ravintoa muutamaa päivää kauemmin.

Pieniä päätäiepidemioita on kouluissa ja päiväkodeissa, yleisimmin elo-lokakuussa ja tammi-helmikuussa. Täit siirtyvät ihmisestä toiseen läheisessä kanssakäymisessä ryömimällä päästä toiseen esimerkiksi lasten leikeissä. Päätäi ei lennä eikä hypi. Leviämistä päähineen, yhteisen hiusharjan tai vuodevaatteiden välityksellä ei nykyään enää pidetä merkittävänä tarttumistienä. Tästä huolimatta kampoja, harjoja eikä hiuslenkkejä tulisi lainailla ja hatut ja kaulahuivit tulisi säilyttää takin hihassa. Päätäi ei tartu kotieläinten turkin välityksellä.

Päätäi puree hiuspohjaan, ja puremat aiheuttavat kutinaa. Puremajäljet ovat pistemäisiä, ja ne punoittavat selvästi. Raapiessa päänahkaan tulee helposti bakteeri-infektio, märkärupi. Aina ei oireita ole. Päätäit eivät levitä tauteja.

Päätäin voi nähdä silmin tarkastellen. Myös saivareiden toteaminen lähellä päänahkaa riittää päätäidiagnoosiin. Päätäin ja saivareiden etsimisessä käytetään apuna tiheäpiikkistä täikampaa, jolla hiukset kammataan tyvestä latvaan valkoisen paperin päällä (josta täit ja saivareet erottuvat). Hiukset käydään systemaattisesti läpi koko pään alueelta kahdesti joka kampauskerralla. Kampaamista helpottaa, kun sen tekee pesun jälkeen hiusten ollessa vielä kosteat ja kun hiuksiin on pesun yhteydessä käytetty hiustenhoitoainetta.

Hoito

Päätäit voidaan hoitaa monella eri tavalla. Hoito on aloitettava välittömästi päätäin toteamisen jälkeen, koska päätäi lisääntyy nopeasti. Tartuntakierteen ripeä katkaisu on tärkeää.

Tärkein hoito on huolellinen kampaaminen tiheäpiikkisellä täikammalla. Hiukset kostutetaan ja käsitellään hiustenhoitoaineella, jotta hius on kammatessa takuton. Kampaaminen tehdään alue kerrallaan aivan hiuksen tyvestä. Kampa kuivataan paperiin jokaisen vedon jälkeen, jotta kamman mukana irronneet täit eivät kulkeudu takaisin hiuksiin. Koko pää kammataan kaksi kertaa jokaisella kampauskerralla. Kampaaminen toistetaan vähintään joka toinen päivä vähintään kahden viikon ajan.

Päätäiden torjunnassa on pitkään ollut käytössä hyönteisten torjunta-aine permetriini. Permetriiniä sisältävän täisampoon annetaan vaikuttaa kymmenen minuuttia. Hiukset kammataan huuhtelun jälkeen täikammalla. Hiuksiin ei käytetä hiustenhoitoainetta ennen permetriinikäsittelyä. Täikammalla kampaamista jatketaan vähintään joka toinen päivä kahden viikon ajan. Permetriini sopii yli puolivuotiaiden lasten hoitoon.

Markkinoilla on myös valmisteita, joissa tehoaineena on silikoniyhdiste, dimetikoni. Silikoniyhdisteen vaikutus perustuu sen ominaisuuteen estää veden haihtuminen täin elimistöstä. Silikoniyhdisteet sopivat kaikenikäisille ja myös raskauden ja imetyksen aikana. Hiukset kammataan täikammalla myös dimetikonikäsittelyn jälkeen.

Kaikille ei riitä kertakäsittely, vaan häätö on tehtävä uudelleen 7—14 päivän kuluttua niille, joilta täitä on löydetty.

Kaikkia perheenjäseniä ei hoideta automaattisesti, vaan ainoastaan todetut tartunnat. Kaikkien perheenjäsenten hiukset on kuitenkin tarkistettava, jos perheessä on päätäitartunta. Tartunnasta on ilmoitettava päiväkotiin tai kouluun ja kavereiden vanhemmille. Päiväkodista tai koulusta ei tarvitse olla pois, kunhan hoito on aloitettu.

Täitartunnan estoon on myös suihketta, joka tekee hiukset täille näkymättömiksi. Aine suihkutetaan kuiviin hiuksiin aamuisin ja vaikutus kestää noin seitsemän tuntia.

Vuodevaatteet eli tyynyt ja peitot voidaan halutessa pestä valmistajan ohjeiden mukaan. Toinen vaihtoehto, jos mahdollista, on niiden pitäminen pois käytöstä 1-2 vuorokauden ajan.

Hiusten kanssa kosketuksissa ollut materiaali (päähineet, kammat, harjat, pannat, hiusten kuivaukseen käytetyt pyyhkeet) puhdistetaan tai ne poistetaan käytöstä 2 vuorokauden ajaksi. Ylenmääräiseen siivoamiseen ei ole tarvetta.

Milloin lääkäriin

Lääkäriin hakeudutaan, jos itsehoito on toteutettu huolella eikä se ole auttanut. Tyhjiä, valkeita munankuoria voi jäädä paikalleen hiuksiin joskus kuukausiksi, eivätkä ne ole merkki hoidon epäonnistumisesta. Lääkärin keinoja on mm. suun kautta annosteltava ivermektiini.

Lähteet: Lääkärin tietokannat – Duodecim: Tietoa potilaalle: Päätäit, Linicin.fi, Hyväterveys.fi


Helle

Kesä ja ihana lämpö on taas täällä.

Kun lämpötila kipuaa yli 25 asteen hellelukemiin ja aurinko porottaa, on syytä suojautua kuumuudelta ja kiinnittää huomiota nesteytykseen.

Helteellä kehon lämmönsäätely on kovilla. Pienillä nikseillä välttyy lämpöhalvaukselta. Lämpöhalvaus voi ilmetä monella tapaa. Oireiden skaala on päänsärystä ja pahoinvoinnista sekavuustiloihin, pyörtymiseen ja kuolemaan.

Kuumaan ympäristöön liittyviä suomalaisten sairausoireita on selvitetty osana FINRISKI- kyselytutkimusta. Alustavien tulosten mukaan yli kolmanneksella sairauksia potevista esiintyi sairausoireita kuumassa. Ikä lisäsi kuuman aiheuttamia sairausoireita. Terveillä sairausoireet ja kuumahaitta olivat harvinaisia iästä riippumatta.

Riittävä juominen auttaa elimistön lämmönsäätelyä toimimaan normaalilla tavalla. Nesteitä tulisi normaalisti saada päivässä 2–2,5 litraa, joista puolet tulee ruoan mukana. Helteellä kehon tarvitsema nestemäärä voi olla jopa kaksinkertainen tähän verrattuna.

Hikoilu on elimistön tapa poistaa lämpöä kehosta ja viilentyä. Ihminen hikoilee keskimäärin 0,5–1 litraa päivässä, mutta kuumalla ilmalla fyysisessä työssä tai urheillessa lukema voi moninkertaistua ja nousta jopa 12 litraan.

Janon tunne on myöhäinen merkki veden tarpeesta. Jano kertoo jo olemassa olevasta nestehukasta.

Myös virtsan väri paljastaa helposti, jos ei ole juonut tarpeeksi. Jos virtsa on niukkaa ja keltaista, tulisi juoda enemmän vettä. Vettä on juonut sopivasti, jos virtsaa 3–4 tunnin välein vaaleaa virtsaa.

Muista nämä helteellä:

  • Varjoon kannattaa hakeutua päivän kuumimpaan aikaan, eli kello yhdentoista ja kolmen välillä, jolloin myös ultraviolettisäteily on voimakkaimmillaan.
  • Vältä fyysisesti raskasta työtä keskipäivän auringossa. Jos joutuu tekemään helteellä töitä, on tärkeää muistaa pitää taukoja ja juoda tarpeeksi nesteitä.
  • Neste- ja suolatasapaino pysyy kunnossa, kun korvaa kehosta haihtuneen nesteen nauttimalla juomaa, jossa on mukana elektrolyyttejä, eli natriumia tai kaliumia.
  • Alkoholi ja kofeiini ovat haitallisempia kesällä, sillä ne lisäävät virtsan eritystä ja kuivumista. Siksi esimerkiksi terassilla istuessa on erityisesti helteellä hyvä juoda joka toinen lasillinen vettä.
  • Vaikka helteellä ruokahalu helposti vähenee, säännöllinen ruokailu on tärkeää riittävän nesteytyksen kannalta. Ruoka auttaa osaltaan ylläpitämään neste- ja suolatasapainoa sekä turvaa energiavarastojen säilymisen. Hyviä välipaloja ovat esimerkiksi nestettä ja kivennäisaineita sisältävät hedelmät ja vihannekset.
  • Aurinkorasva on tärkeä varuste, sillä ihon toistuva palaminen kasvattaa riskiä sairastua melanoomaan eli ihosyöpään. Paras tapa suojautua auringonpolttamilta on käyttää vaaleasta ja hengittävästä materiaalista valmistettuja ohuita ja väljiä vaatteita. Lisäksi leveälierinen hattu suojelee hyvin päätä ja niskaa.

Ps. Muistathan huolehtia myös lemmikkien viilennyksestä ja nesteytyksestä.

Lähde: omaterveys.terveystalo.com, yle.fi/uutiset/3-9045966, www.kuumainfo.fi



Aurinkoista asiaa

Aurinko on ihana asia, jota olemme koko pitkän talven odottaneet. Liiallisesti nautittuna se voi kuitenkin olla haitallista.

Rusketus ja auringossa palaminen
Ruskettuminen on seurausta auringonvalon aiheuttamasta ihosolujen DNA-vauriosta. DNA-vaurio käynnistää pigmentintuotannon eli ruskettumisen. Ruskettumisella iho yrittää suojata soluja lisävaurioilta. UV-säteily heikentää myös elimistön puolustuskykyä. Pitkäaikainen UV-altistus edistää harmaakaihia.
Ihosyöpien määrä on Suomessa jatkuvassa nousussa ja ihomelanoomaa todetaan yhä useammin nuorilla aikuisilla. Ihomelanooman tunnettuja vaaratekijöitä ovat ihon toistuvat palamiset erityisesti nuoruusiällä, kun taas muiden ihosyöpien sairastumisriskiä kasvattaa ihon saama UV-säteilyn kokonaismäärä. UV-säteily myös vanhentaa ihoa ennenaikaisesti.

Auringolta suojautuminen
Kaikkein turvallisin tapa on viettää keskipäivää katoksen tai varjon alla. Se yksin ei vielä riitä, sillä iho voi varjossa yhä saada UV-säteilyä jopa puolet siitä mitä suorassa auringonpaisteessa. Pitkähihaiset löyhät vaatteet ovat mukavat ja hyvä keino estää ihon palamista. Auringonsuojavoiteet tulevat avuksi vasta näiden ”luontaisten” keinojen jälkeen. Koska lämpimässä iho haihduttaa runsaasti nestettä, kuivumistilaa on syytä ehkäistä nauttimalla runsaasti nestettä.

Yleisiä ohjeita auringolta suojautumiseen
• Keskipäivän auringonpaisteen välttäminen klo 11–15 (10-16).
• Tarkkaile UV-indeksiä (UVI) myös matkakohteessa. Suojautuminen on tarpeen kun UVI on vähintään 3 (www.fmi.fi).
• Oman varjon pituus on hyvä käytännön UV-mittari. Mitä lyhyempi varjo on, sitä suurempi palamisvaara.
• Suojaa silmät aurinkolaseilla ja käytä päähinettä (mieluusti liereillä), suojaa ihoa vaatteilla.
• Suojaa paljas iho riittävän ison suojakertoimen auringonsuojatuotteella jo 15-30 minuuttia ennen ulos menoa. Lisää voidetta noin 2 tunnin välein.
• Käytä rannalla tai uidessa vedenkestävää voidetta, ja lisää sitä aina uinnin ja kuivaamisen jälkeen.
• Levitä aurinkovoidetta huolellisesti joka paikkaan ja riittävän runsaasti.

Vauvat ja alle 2-vuotiaat
• Vauvojen ja pikkulasten ihoa ei saa altistaa voimakkaalle auringonvalolle.
• Jos joudut olemaan vauvan kanssa ulkona klo 10 ja 16 välillä, pysyttele varjossa.
• Suojaa vauvaa luonnollisin keinoin vaunuilla, rattaiden kuomulla ja päivävarjolla sekä sopivalla vaatetuksella ja silmiä aurinkolaseilla.
• Vauvoille ei pidä käyttää aurinkovoiteita. Jos voidetta on olosuhteen vuoksi pakko käyttää, valitse lapsille tarkoitettu tuote.
• Kuumalla säällä vauvaa voi uhata lämpöhalvaus. Anna riittävästi juotavaa, huolehdi, ettei lämpötila vaunuissa tai autossa nouse liian korkeaksi

Leikki-ikäiset
• Älä vie lasta aurinkoon klo 11 ja 15 välillä.
• Suosi varjoisia leikkipaikkoja.
• Käytä lapsella päähinettä, joka suojaa myös kasvoja ja niskaa. Suojaa lapsen silmät aurinkolaseilla.
• Uimarannalla lapsella on suositeltavaa käyttää pitkähihaisia ja -lahkeisia auringonsuojavaatteita ja uimapukuja. Vaatteella suojaaminen on luotettavampaa kuin voiteella, sillä voide voi pyyhkiytyä pois.
• Paljaat ihoalueet pitää suojata lapsille tarkoitetulla vähintään SPF 50 ja UVA-suojan sisältävällä auringonsuojavoiteella, jota pitää lisätä aina uinnin jälkeen ja muuten vähintään 2 tunnin välein.   Lapsille suositellaan ensisijassa epäorgaanisia (titaania tai sinkkiä sisältäviä), valoa ihosta pois heijastavia auringonsuojavoiteita mieluummin kuin kemiallisesti UV-säteilyyn reagoivia voiteita.

Auringonsuojavoiteen oikea käyttö
Voiteiden turvin ei pidä pitkittää auringonpaisteessa oleskeluaikaa.
• Auringonsuojavoide levitetään iholle noin puoli tuntia ennen ulos menoa ja sitä lisätään parin tunnin välein sekä aina uinnin ja ihon kuivaamisen jälkeen.
• Voidetta pitää levittää runsaasti, sillä suoja perustuu osin paksuun voidekerrokseen. Kerralla tarvitaan noin 30 ml eli pari ruokalusikallista.
• Vaalean, hyvin palamisherkän ihon suojauksessa käytettävän suojakertoimen (SPF) pitää olla vähintään 30 ja sisältää UVA-suoja. Lasten suojavoiteissa SPF:n on hyvä olla 50 tai 50+. Onnistuneessa auringon UV-säteilyltä suojauksessa iho ei rusketu.
• Apteekista löytyy myös erityisesti valoherkälle iholle kehitettyjä sekä pigmenttimuutoksia ehkäiseviä kevyesti levittyviä voiteita.

Auringossa oleskelun jälkeen
Aurinko kuivattaa ihoa joten auringossa oleskelun jälkeen on hyvä muistaa kosteuttaa ihoa. After sun -tuotteissa on ihoa viilentäviä ainesosia, mutta kevyet geelivoiteet kosteuttavat ihoa myös tehokkaasti.
Jos iho on jo ehtinyt palaa, ihoa on hyvä viilentää vedellä (suihku tai hauteet). Ihoon laitetaan hydrokortisonivoidetta 2–3 kertaa päivässä, mutta sen tehosta ei ole vahvaa näyttöä. Suun kautta otettu tulehduskipulääke lieventää oireita jonkin verran.

Turvallista aurinkokesää!

Lähde: www.terveyskirjasto.fi

Julkaistu 30.4.2019



 

Kärsitkö sinä kuivasta suusta?

Onko sinulla näitä oireita?

Kuiva suu tuntuu tahmaiselta, puhuessa äänteiden muodostaminen hidastuu, kuivan ruoan nieleminen vaikeutuu, ja irtoproteesin pito muuttuu hankalaksi. Kuivan suun oireita voivat olla myös yöllinen herääminen suun kuivuuteen, palan tunne kurkussa, metallin maku suussa, kielikipu, arka ja kirvelevä suu, suun limakalvon hiivatulehdus, pahanhajuinen hengitys, ientulehdus, hampaiden reikiintyminen ja hampaattoman suun suutulehdus.

Syljen tehtävät

Sylki puhdistaa ja huuhtoo suuta ja nielua. Se estää mikrobeja tarttumasta limakalvoille, ja sillä on mikrobeja tappavia ominaisuuksia. Sylki suojaa limakalvoja tulehdukselta ja hampaita reikiintymiseltä. Se kosteuttaa ja liukastaa ruuan ennen nielemistä. Syljen entsyymit pilkkovat ravintoaineita ja aloittavat ruoansulatuksen.

Kuivan suun syitä

Ikää myöten syljeneritys vähentyy luonnostaan. Kuiva suu on sen takia melko yleinen vaiva vanhuksilla. Myös monet lääkkeet vähentävät syljen tuotantoa. Sellaisia ovat muun muassa eräät psyykenlääkkeet, allergialääkkeet, verenpainelääkkeet ja diabeteslääkkeet (ja vaikutus tehostuu, kun käytössä on useita lääkkeitä). Kuiva syy on yksi reumatauteihin kuuluvan Sjögrenin oireyhtymän tyyppioireista. Myös nivelreumassa ja fibromyalgiassa suun limakalvot voivat kuivua. Parkinsonin tauti, verenpainetauti, diabetes, jatkuva suuhengitys, vaihdevuodet, sylkirauhassairaudet, nopea laihduttaminen ja anoreksia sekä säde- ja muut syöpähoidot ovat muita kuivan suun syitä.

Kuivan suun hoito

Ruoan tulisi olla paljon pureskelua vaativaa. Suuta huuhdotaan tarvittaessa vedellä. Janojuomana käytetään vettä. Sokeria ja sokeripitoisia sekä suolaisia juomia pitää välttää. Aterioita ja välipaloja tulisi olla enintään 6 kertaa vuorokaudessa. Apteekissa on myynnissä tekosylkivalmisteita ja geelejä, jotka pitävät suun kosteana pitempään kuin vesi. Niitä käytetään etenkin yöllä. Päivällä voi käyttää imeskeltäviä kuivan suun pastilleja. Fluorihammastahna ja imeskeltävät fluoritabletit estävät hampaiden reikiintymistä. Arka suu voi hyötyä myös hammastahnasta, joka sisältää kosteuttavia ainesosia ja jossa ei ole väkeviä makuaineita eikä vaahtoa tuottavaa natriumlauryylisulfaattia.

Apteekin toimintaan kuuluu asiakkaiden lääkityksen tarkastelu mahdollisten haittavaikutusten osalta. Pyrimme ottamaan asian puheeksi ja etsimään yhdessä asiakkaan kanssa parhaan mahdollisen avun oireisiin.

Lähteet: www.terveyskirjasto.fi, www.hammaslaakariliitto.fi

Julkaistu: 27.2.2019


HOITOVINKKEJÄ TALVI-IHOLLE

Talvella kuiva pakkasilma sekä lämmityksen kuivattama huoneilma tuo mukanaan haasteita ihollemme, erityisesti atooppiselle iholle. Atooppinen ihottuma on usein geeniperimän myötä saatu ominaisuus, mutta ihan jokainen meistä voi tarvita talvisin kuivan ihon hoitoa. Kuivan ilman lisäksi myös esimerkiksi stressi ja hikoilu pahentavat etenkin atooppista ihottumaa.

Kuivan ihon perushoito alkaa riittävästä peseytymisestä. Päivän aikana iholle normaalissakin toiminnassa muodostunut hiki on tärkeä huuhtoa päivittäin pois. Suihkussa käydessä ei tarvita joka kerta pesuaineita. Hiusten ja ihon pesemiseen käytetään tarpeen mukaan korkeintaan 2-3 kertaa viikossa mietoja ja saippuattomia pesunesteitä, jotka eivät kuivata ihoa enää lisää. Öljypohjaisen pesunesteen käytön jälkeen ihon rasvaus ei ole välttämätöntä heti suihkun jälkeen.

Kuiva iho on hyvä rasvata perusvoiteella peseytymisen jälkeen vielä hieman kostealle iholle voidetta levittäen. Perusvoideviidakosta sopivan voiteen löytämisessä auttaa apteekin henkilökunta. Toisinaan sopiva voide löytyy kokeilun kautta.

Perusvoiteet voidaan jaotella tavanomaisiin perusvoiteisiin ja hoitaviin perusvoiteisiin, jotka sisältävät ihoon kosteutta sitovia aineita eli humektantteja (mm. karbamidi eli urea, glyseroli ja propyleeniglykoli).

Jos perusvoide kirvelee iholle laitettaessa, on hyvä kokeilla rasvaisempaa voidetta. Kirvely ei ole siis useinkaan merkki allergisesta reaktiosta, vaan liian vesipitoisesta voiteen koostumuksesta.

Myöskään ihon tottumisesta tiettyyn, pitkään käytettyyn voiteeseen, ei ole näyttöä. Löydettyäsi hyvän ja ihollasi toimivan perusvoiteen, voit käyttää sitä niin kauan kuin koet sen hyväksi.

Perusvoiteet ovat lievän atooppisen ihottuman pääasiallinen hoito ja aina osa myös keskivaikean tai vaikean atooppisen ihottuman hoitoa. Yleensä kaksi perusvoidevoitelukertaa päivässä riittää.

Toisinaan perusvoiteet eivät riitä kuivan ja kutisevan ihon hoidossa, jolloin tarvitaan myös kortisonivoiteita kuureina käyttäen tehostamaan hoitoa. Kortisoni on elimistön itsensäkin tuottama aine, joten myrkyllisestä aineesta ei ole kyse vastoin yleistä harhakäsitystä. Mietoja kortisonivoiteita voi ostaa apteekista ilman lääkemääräystä. Sopivan kortisonivoidehoitojakson pituus on näin toimien 1-2 viikkoa kerrallaan, minkä jälkeen on hyvä pitää ainakin samanmittainen tauko kortisonivoiteen käytössä ja jatkaa tauon aikana perusvoiteiden käyttöä.

Talvipakkaset kuivattavat myös silmiä, nenän limakalvoja ja päänahkaa. Apteekissa autetaan myös näiden talvivaivojen hoidossa.

Nauttikaamme talvesta kevätaurinkoa odotellessamme!

 

Lähde: Atooppinen ekseema, Käypä hoito -suositus